DEATH FROM ABOVE 1979: You’re A Woman, I’m A Machine (Last Gang)

Jari Mäkelä

Kymmenen vuotta sitten lokakuun viimeisellä viikolla julkaistiin Kanadassa mahtava jytäalbumi, jonka pophistoriallinen ansio on toimia linkkinä Queens of The Stone Agen kaltaisten rockin dinosaurusten sekä ranskalaisen Ed Banger -housen välillä. Death From Above 1979:n debyyttialbumin voisi helposti sivuuttaa indiepopparien päiväperhojulkaisuna, mutta jokaisen levylle oikeasti korvaansa lotkauttaneen on kyllä pakko myöntää paketin toimivuus.

Basisti-kosketinsoittaja Jesse F. Keelerin ja vokalisti-rumpali Sebastian Graingerin vuonna 2001 Torontossa perustama noisepunkduo Death From Above sekoittui onnekkaasti/onnettomasti samalla nimellä sattumalta samaan aikaan New Yorkissa toimintansa aloittaneeseen tuottajaduo Tim Goldsworthyyn ja James Murphyyn sekä näiden levymerkkiin. Koska newyorkilaiset ehtivät levyttää Death From Above -nimen alla aikaisemmin, oli kanadalaisten lisättävä nimeensä 1979-liite. Se on myös Graingerin syntymävuosi.

You’re A Woman, I’m A Machine -albumin ikoninen kansikuva tuo mieleen Citymarketin mammuttimarkkinat. Kansi heijastelee mainiosti musiikin kivikautista raskautta. Grungen kaltaista primitiivistä luolamiesmusiikkia on julkaistu jo ainakin The Troggsista lähtien, mutta harvemmin on ainostaan basistin ja rumpalin muodostama duo onnistunut kuulostamaan näin möyheältä. Parhaat The White Stripes -riffihirviöt mureutettuna ja tuplaraskaasti soitettuna lyövät saman aikakauden The Black Keys- ja The Kills- duojen julkaisut täysin lattajaloiksi. Ennen albumia ilmestyneen EP:n nimiraitana huhtikuussa 2004 julkaistu Romantic Rights lohkaistiin singleksi marraskuussa 2004.

Heads Up -ep:n (2002) kanteen kuvatut norsuvauvat ovat debyyttialbumin kuvassa helpommin samaistuttavissa olevia partakavereita: parissa vuodessa hemmot ovat paisuneet, kulahtaneet, karvoittuneet ja pilvessä. Keskiverrosta lofipunk- ja noise-kaahauksesta on otettu aimo harppaus suoraan mestaruussarjaan. Alex ”Al-P” Puodziukasin tuotanto on edelleen tinkimätöntä, mutta Keelerin surisevat riffit ja Graingerin rumputyöskentely tiukempaa sekä kiihkeät laulumelodiat selvästi entistä tarttuvampia.

Battlestar Galactica -televisiosarjan Gaius Baltarin tokaisusta ”Sinä olet nainen” ja Caprica Sixin vastauksesta ”Minä olen kone” nimensä ottanut albumi nousi maailman musiikkipiirien laajempaan tietoisuuteen vasta seuraavan vuoden puolella, kun hipsterimerkki Vice julkaisi levyn USA:ssa. 679 Recordings otti hoitaakseen jakelun Britanniassa ja Euroopassa. Vinyylipainos albumista julkaistiin Ache-merkin toimesta.

Helmikuussa 2005 julkaistu toinen single Blood On Our Hands menestyi sijoituksella 33. albumin singlelohkaisuista parhaiten Britannian singlelistalla.

Kolmas singlelohkaisu Black History Month julkaistiin kesäkuussa 2005. Alan Braxen ja Fred Falken biisistä tekemä remiksaus oli mukana viime viikolla mainitsemallani Annien DJ-Kicks -kokoelmalevyllä.

DFA-nimen aiheuttama sekaannus lienee rohkaissut Death From Above 1979:ta tekemään oman versionsa Goldsworthy-Murphy -tuottajaduon edustamasta dancepunkista. Kohta debyyttialbumin kansainvälisen jakelun järjestymisen jälkeen julkaistiin lokakuussa 2005 remix-albumi Romance Bloody Romance, joka pisti rajumpaa vaihdetta silmään. Moni You’re A Woman, I’m A Machine -albumin huippuraidoista saa tänä päivänä päänsisäistä lisäbuustia myöhemmin tutuksi tulleista Justicen, Erol Alkanin ja kumppaneiden versioista.

Death From Above 1979:sta oli tullut kuuma nimi. Brasilialaisen new rave -yhtye CSS:n ensimmäinen kansainvälinen singlejulkaisu Let’s Make Love and Listen To Death From Above elokuussa 2005 oli kunnianosoitus duolle. Samaan aikaan remix-albumin julkaisun kanssa Keelerin, Graingerin ja tuottaja Al-P:n välillä muhi kuitenkin mehevä riita duon musiikillisesta suunnasta.

Mikäli Keelerin ja Al-P:n sivuprojekti MSTRKRFT:n tyylistä voi mitään päätellä, olisi Death From Above 1979 todennäköisesti liikkunut tulevaisuudessa elektronisempaan suuntaan. Jälkikäteen ajateltuna se olisi ollut viisas ratkaisu, vaikka alkuperäiset fanit olisivatkin kaihtaneet ”kaupallistumista”. Tyylinsä reivaamisen sijaan duo ilmoitti elokuussa 2006 lopettavansa.

MSTRKRFT:n vuosina 2006 ja 2009 ilmestyneet mainiot elektroalbumit antavat puolittaisen maistiaisen siitä, millaista herkkua Death From Above 1979 olisi välivuosina voinut tarjota, ellei Grainger olisi ruvennut vikuroimaan. Graingerin Mountains-yhtyeen kera vuonna 2008 ja soolona vuonna 2013 julkaisemat levyt tarjoilevat tutun lauluäänen esittämää keskitien indierockia The Killersin ja Danko Jonesin välisellä melko mielenkiinnottomalla skaalalla.

Death From Above 1979 ilmoitti palaavansa yhteen helmikuussa 2011. Duo keikkaili aluksi vanhan ohjelmistonsa turvin, mutta julkaisi viimein syyskuun alussa kakkosalbuminsa The Physical World. Al-P on poistunut kuvioista, ja tuottajana toimii Dave Sardy. Suurin yllätys ja samalla pettymys on se, ettei bändin soundi ole muuttunut kymmenessä vuodessa oikeastaan mitenkään.

The Physical World nousi Billboardin Top 200 -albumilistalla kolmenkymmenen myydyimmän joukkoon, mikä ei nykypäivänä kovin tähtitieteellisiä myyntilukuja tarkoita. Aluksi hiukan tasapaksulta kuulostanut albumi on kyllä parantunut kuuntelun myötä.

Jari Mäkelä

Kirjoittaja on turkulainen popmusiikkiaddikti. Tällä palstalla hän raapaisee kymmenen vuoden takaista albumiklassikkoa.

Kommentointi on suljettu.