CLIENT: City (Toast Hawaii)

Jari Mäkelä

Myöhään electroclash-kelkkaan nousseen multi-instrumentalisti Kate Holmesin (Client A) ura on rakentunut itsepintaisesta yritteliäisyydestä ja silkasta opportunismista, näkökulmasta riippuen nimekkäitten taustavoimien antamasta tai syömästä uskottavuudesta, aluksi onnekkaiden, myöhemmin onnettomien sattumien virrassa luovimisesta sekä sinnikkäästä kiertämisestä ja puurtamisesta pienillä klubeilla ilman havaintoa merkittävästä kaupallisesta menestyksestä.

Clientin musiikki on viileän synkeää, 70- ja 80-lukujen vaihteen synapopriffeistä ammentavaa näennäistä pastissia, mutta duon jakkupuku- ja nahkamekko-fetisismin pinnan alta paljastuu purukumin lailla päähän tarttuvia melodioita. Sanoituksista löytyy yllättävää koskettavuutta, jopa yhteiskuntakritiikkiä. Mitä kauemmaksi vintaasi elektropop on 2000-luvun mittaan ajautunut trendikkäästä valtavirrasta, sitä syvemmälle Holmes on sukeltanut sielun pohjamutiin.

Syyskuussa 2004 julkaistun Clientin City-kakkosalbumin aikaan Holmes onnistui pääsemään lähimmäksi todellista läpimurtoa. Huomio kiinnittyi etenkin siihen, että Client onnistui huijaamaan keskenään riidoissa olleet The Libertinesin ex-nokkamiehet Carl Barâtin ja Pete Dohertyn vierailemaan albumille (sentään eri biiseille). Barâtin fiittaamasta Pornographysta tuli melkein top 20 -hitti ja samalla Clientin kaikkien aikojen menestynein single.

Jo 2000-luvun alussa Holmes oli musiikkibisneksen veteraani. Lähes tweepop-yhtyeestä muodikkaaksi The Belovedin kaltaiseksi indiedance-orkesteriksi 80- ja 90-lukujen vaihteessa muuntautuneen Frazier Chorusin riveissä Holmes ehti levyttää kaksi albumia ja useita pikkuhittejä.

Kun Frazier Chorusista tuli vokalisti Tim Freemanin sooloprojekti, Holmes perusti kolme singleä julkaisseen triphop-vaikutteisen Sirenes-duon Sophie Barkerin (esiintynyt myöhemmin Zero 7:n levyillä) kanssa. Sirenes-naisten välit kuitenkin katkesivat vuoden 1997 lopulla.

Vuonna 1998 Holmes meni naimisiin pitkäaikaisen poikaystävänsä, Creation-moguli Alan McGeen kanssa. Holmes perusti tuottajalegenda Youthin studiolla taustalaulajana toimineen Xan Tylerin kanssa häpeilemättömästi kaupalliseen menestykseen tähdänneen Technique-duon, joka ehti julkaista kaksi pikkuhittiä kesällä 1999.

Yhdessä New Orderia, Pet Shop Boysia ja Dubstaria tuottaneen Stephen Haguen, Oasis-tuottaja Owen Morrisin ja Youthin kanssa valmisteltiin albumi Pop Philosophy, joka jäi julkaisematta McGeen lakkauttaessa Creation-yhtiönsä vuoden 1999 lopussa.

Osa julkaisemattomasta materiaalista uusiokäytettiin Tylerin, Holmesin ja viime kesänä H2Ö-festivaaleillakin vierailleen Mad Professorin Mission Control -projektin Dub Showcase -albumilla (2001). Kun kiinalainen poptähti Coco Lee levytti hittiversion Techniquen You and Me -singlestä, McGeen uusi Poptones-levymerkki julkaisi Pop Philosophyn rajoitetusti mm. Japanissa.

Technique keikkaili hittibiisinsä vanavedessä suurimman osan vuodesta 2001. Duo sai tärkeän pestin Depeche Moden euroopankiertueen 2002 lämppärinä, mutta Tyler oli estynyt. Hänen tuuraajakseen Holmes värväsi ex-Dubstar -vokalisti Sarah Blackwoodin. Kiertueen jälkeen Holmes päätti jatkaa yhteistyötä Blackwoodin (Client B) kanssa. Client oli syntynyt.

Client herätti tietenkin Holmesin aiempia duoja enemmän huomiota jo valmiiksi julkisuudessa tunnetun enkeliäänisen laulattarensa ansiosta. Kiertuekumppani Depeche Moden kosketinsoittaja Andy Fletcher ryhtyi Clientin taustapiruksi ja intoutui perustamaan duon julkaisuja varten oman Toast Hawaii -levymerkkinsä. Toast Hawaiin jakelusta huolehti arvostettu Mute-yhtiö.

Hätäisesti kasattu Client (2003) myöhästyi hyvästä yrityksestä huolimatta lyhyeksi jääneestä electroclash-buumista. Soundeiltaan albumi muistutti kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin ilmestynyttä Ladytronin debyyttiä kuitenkin ilman sen kokeellisuutta, ja Clientin nimikappaleen värssy ”we innovate, never imitate” herätti lähinnä hilpeyttä.

City tehtiin periaatteella ”lisää samaa, mutta enemmän ja paremmin”, ja siinä onnistuttiin mainiosti. Saadakseen kappaleisiinsa lisää hedelmälihaa Client ryhtyi biisinteko- ja tuottajayhteistyöhön ex- Sneaker Pimps Joe Wilsonin kanssa. Wilson oli juuri kokeillut electroclashin tekemistä Ladytron-kopio Ultrafoxissa, jonka albumidebyytti Ice Skating (2004) vuorostaan ilmestyi Holmesin perustamalla Loser Friendly -levymerkillä.

Wilsonin panoksesta tuli tärkeä osa Blackwoodin eroon asti kestänyttä Clientin huippukautta. City-levyllä hänen taustalauluaan kuullaan bändin rock ’n’ roll -trilogian toisella osalla It’s Rock and Roll. Biisillä ei ole periaatteessa mitään tekemistä rock ’n’ rollin kanssa, mutta toisaalta se on niin rock ’n’ rollia kuin vain olla voi. Cityn vetävintä biisiä ei valitettavasti tätä kirjoittaessa löytynyt YouTubesta, mutta albumi löytyy kyllä kokonaisuudessaan esimerkiksi Spotifysta.

Cityn ensimmäinen singlelohkaisu In It For The Money kiteytti popyhtyeen olemassolon perimmäisen tarkoituksen. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun se lausuttiin ääneen, mutta jotenkin tänä vuonna ilmestyneen Manic Street Preachersin Futurologyn Sex, Power, Love and Money -biisin sanoma kuulosti taas kumman tutulta?

Clientin kaksi ensimmäistä albumia ilmestyivät Depeche Moden suojeluksessa. Itse Martin L. Gore vierailee duetoimassa (kuten muidenkin duettokumppanien, hänen musiikillinen osuutensa jää promootioarvoa vaatimattomammaksi) Overdrive-kappaleella. City-albumin jälkeen Clientin kuningatartietä hankaloitti huomattavasti se, että Fletcher oli tiukasti varattuna vuosien 2005-2006 Depeche Mode -kiertueilla.

Client ei halunnut odotella vuoroaan, vaan järjesti itselleen levytyssopimukset markkina-alueittain darkwaveen, industrialismiin ja synapoppiin keskittyneiden Out of Line-, SubSpace Communications- ja Metropolis-yhtiöiden kanssa. Britannian markkina jäi Holmesin omalle Loser Friendly -merkille. Seurauksena Clientin näkyvyys esimerkiksi Skandinaviassa hetkellisesti parani, mutta Britanniassa selvästi heikkeni.

USA:nkin valloituksen kannalta tärkeimmän markkinan menettäminen vaikutti Clientin uran jatkoon kipeästi. The Human Leaguen kahdelle ensimmäiselle albumille, Vince Clarken aikaiselle Depeche Modelle ja Yazoolle kunniaa tehnyt Clientin duosoundi olisi vedonnut valtavirtaisempaankin yleisöön, mutta pikkuyhtiöillä duon levyt jäivät pelkästään synamusiikin hc-harrastajien iloksi. Marginaalimusiikin harrastajat taas vaativat suosikkibändeiltään Clientin suurelle yleisölle tarkoitettua poppia rankempaa kulmaa.

Clientin kolmannen Heartland-albumin aikaan huippumalli Emily Mann liittyi yhtyeen basistiksi ja varsinaiseksi jäseneksi (Client E). Alan McGeen pitämillä klubeilla DJ:nä nimellä Emily Strange toiminut Mann oli bändin portti muotimaailmaan. Holmesilla lienee edelleenkin Client-mallistoja.

Mannin ero kesäkuussa 2007 aiheutti imagosärön, jota oli vaikea korjata. Kannessa ja promokuvissa Client oli nyt trio, mutta uutta varsinaista jäsentä ei ole kiinnitetty. Virallisesti Client on jatkanut duona. Clientin livebasistina on toiminut mm. ex-Ash Charlotte Hatherley (Client C). Kytkentä Ash-yhtyeeseen löytyi jo Techniquen albumilta, jolla bändin nokkamies Tim Wheeler oli vieraillut.

Jälkikäteen ehkä paras Client-albumi, Wilsonin ja Youthin tasaveroisen panostuksen ryydittämä Command ilmestyi maaliskuussa 2009 Skandinaviassa ja Saksassa, pari kuukautta myöhemmin Venäjällä ja Britanniassa. Vain uskollisimmat fanit jaksoivat piitata. Blackwoodin äänestä kuului Itä-Euroopan räkälöiden vuosikausia jatkuneen kiertämisen aiheuttama tuska. Client ui syvemmällä undergroundissa kuin duo Pete Dohertyn fiitatessa oli ikinä uskaltanut pelätä.

Vuosikymmenen lopulla alettiin huhuta Dubstarin comebackista, mutta Blackwoodin matalan profiilin livealbumia kummempaa ei yhteistyöstä syntynyt. Huhtikuussa 2010 Dubstar julkaisi Amnestyn hyväksi tekemänsä coverin The Passionsin vuonna 1981 levyttämästä postpunk-hitistä I’m In Love with The German Film Star.

Samassa yhteydessä Blackwood kertoi, että Dubstar on menossa studioon äänittämään neljättä albumiaan, mutta hän aikoo silti jatkaa musiikin tekemistä myös Clientissa. Joulukuussa 2010 Holmes ilmoitti, että Blackwood on jättänyt yhtyeen, ja uutta jäsentä ollaan rekrytoimassa.

Kesäkuussa 2011 kaavailtiin Client-kokoelman julkaisua, ja kerrottiin, että Xan Tyler esittäisi kappaleet julkaisukiertueen keikoilla. Syyskuussa 2013 esiteltiin uusi vokalisti Nicole Thomas (Client N). Viides studioalbumi Authority ilmestyi viime maaliskuussa. Levy kuulostaa musiikillisesti pätevältä, mutta Thomasin äänestä puuttuu persoonallisuus. Nyt on lokakuu, ja minusta näkee sen.

Jari Mäkelä

Kirjoittaja on turkulainen popmusiikkiaddikti. Tällä palstalla hän raapaisee kymmenen vuoden takaista albumiklassikkoa.

Kommentointi on suljettu.