Whispered

Suomen samurait

Sue 10/2013

Whispered soittaa metallia japanilaiseen tapaan. Pian se tekee niin Japanissa.

Jouni sanoo olevansa häkeltynyt siitä, kuinka paljon huomiota hänen yhtyeensä Whispered on saanut japanilaisessa mediassa.
– Twitterissä käy hirveä kuohunta, ja Facebookiin ilmaantuu koko ajan uusia japanilaisia faneja, laulaja-kitaristi naurahtaa.

Japanilaisten innostus ei ole ihme. Whispered tekee melodista deathmetallia japanilaisista aiheista ja maustaa musiikkiaan japanilaisilla perinnesoittimilla. Jos japanista tulisi bändi, joka kirjoittaisi biisejä suomalaisesta mytologiasta ja säestäisi heviään jouhikoilla, kanteleilla ja muilla folkinstrumenteilla, se herättäisi taatusti huomiota. Ja jos se tekisi yhtä lujaa metallia kuin Whispered tekee, sen touhu ei edes olisi lumen myymistä eskimoille, vaan siitä voisi jopa innostua.

Jouni itse innostui metallista aikoinaan kuullessaan kaverinsa isän soittavan kitaralla Metallican Master of Puppetsia. Vuonna 2001 hän perusti oman bändin Zealotin, josta tuli viitisen vuotta myöhemmin Whispered.

Japani-teema on ollut osa Whisperediä ensimmäisen demon Wrath of Heavenin kansitaiteesta lähtien.
– Japani on kiinnostanut mua tosi pitkään. Olen ollut kiinnostunut niistä jutuista ihan lapsesta asti, Jouni kertoo. – Sain sitten päähäni kokeilla japanilaisia natiivi-instrumentteja metallimusiikissa ja huomasin, että se toimii ihan perkeleen hyvin. Ajattelin, että tästä teemastahan saa vaikka mitä irti. Siitä se lähti.

Whispered sai levytyssopimuksen vuonna 2008, ja bändin ensimmäinen albumi Thousand Swords ilmestyi 2010. Jounin mielestä debyyttilevyllä saavutettiin se, mitä haettiinkin.
– Tavoitteena oli kertoa, että täällä on tällainen bändi, joka tekee tällaista materiaalia. Internet-näkyvyys on nykyisin bändeille hyvin tärkeää, ja sitä me onnistuttiin saamaan mukavasti. Eka levy rakensi meille mukavasti fanipohjaa.

Jouni jatkaa, että Whisperedin kokoonpano muuttui levyjen välillä. Basisti Mikko ja rumpali Jussi liittyivät bändiin Jounin ja kitaristi Pepen seuraksi, ja Jouni kehuu nelikon yhteishenkeä. Nyt kaikki panostavat bändiin.

Japanilaisesta folkista saadut vaikutteet olivat läsnä jo Thousand Swordsilla, mutta uudella albumilla Shogunate Macabrella Whispered menee huomattavasti syvemmälle niihin. Sen ei pitäisi olla ongelma, sillä Jounin mukaan kaukaisen idän kansanmusiikki ei ole outoa kuultavaa länsimaisillekaan.
– Saattaahan joku juntti tietysti pelästyä joitakin kohtia, että mitäs kilkutusta tämä nyt on, mutta ei se yleisesti ottaen ole mitenkään vaikeata ymmärtää tällä puolella maailmaa. Skandinaavinen melodiantaju on pitkälti samankaltainen kuin japanilainen. Ja ovathan monet tottuneet kuuntelemaan japanilaista pelimusiikkia lapsuudesta asti.

Jouni kertoo, että Shogunate Macabre on muotoutunut hiljalleen. Osa levyn ideoista oli olemassa jo Thousand Swordsin ilmestyessä, osa on valmistunut vasta Whisperedin nykyisellä kokoonpanolla.

Ensimmäisen levyn kantava teema oli munkki Musashibō Benkein sankaritarina. Shogunate Macabre ei ole edeltäjänsä kaltainen yhden teeman levy. Sen sanoitukset kertovat useista eri aiheista japanilaisessa kontekstissa.
– Aluksi mietin, että tästäkin albumista tulee teemalevy. Sitten sanoitukset lähtivät kuitenkin niin eri poluille, ettei tuntunut järkevältä pakottaa niitä yhteen linjaan. Shogunate Macabre on synkkä ja pohdiskeleva levy. Siellä on soturitarinoita, kertomuksia japanilaisista aaveista ja hengistä ja myös samuraifilosofiaa.

Japani värittää myös Whisperedin visuaalisuutta. Bändin lavashowssa on vaikutteita kabukiteatterista.
– On tosi ankeaa, jos tällaista teemamusiikkia vetää keikoilla kaljalippis päässä ja siniset farkut jalassa. Meillä on asianmukaiset releet. Olemme miettineet, millainen ulkoasu ja esillepano palvelee biisejä parhaiten.

Marraskuun lopulla Whispered lentää Tokioon. Siellä järjestettävä Hokuo Music Festival on yhtyeen ensimmäinen Japanin-keikka.
– Odotan sitä innolla, Jouni myhäilee.

Niin odottaa Japanikin.

ARI VÄNTÄNEN

Kommentointi on suljettu.