Sue 20 vuotta: Alkuhämärissä

Viki Heinonen

Sue 2/2014

Tämä on tarina kahdesta koulupinnarista, jotka perustivat lehden.

Kävimme Suen ensimmäisen taittajan Sami Vaaran kanssa kaksikymmentä vuotta sitten Turun iltalukiota. Perjantaisin meillä oli lukujärjestyksessä vain englannintunti, mutta sekin oli liikaa.

Eräänä perjantaina sain Samin muilutettua Tinatuoppiin kuningasideallani, että jätetään lukio väliin ja perustetaan tänään se lehti, josta on ollut puhetta. Istuimme tärkeinä Tiniksen takapöydässä miesten vessan oven vieressä ruutulehtiö pöydällä, olutta siemaillen ja kynänpäitä pureskellen.

Laitetaan ranskalaisin viivoin tähän kohdat, millainen lehti tehdään.
Ei siihen montaa viivaa tullut, mutta aikamoinen imperiumi niistä on vuosien myötä kehittynyt.

Pääajatus oli tehdä tiedotuslehtinen Auran Panimo -yhdistyksen jäsenille. Tämä tapahtui siis aikana, jona ei ihan savumerkein tiedotettu, mutta eipä paljon puuttunut. Tietokoneet olivat autotallin oven kokoisia eikä niitä ollut joka jätkällä. Mekin – nykyinen päätoimittaja Kimmo Nurminen oli myös mukana – jouduimme lainaamaan Samin työpaikan, kaupunkilehti Turkulaisen koneita.

Hienoista koneista huolimatta ei maailmankaikkeuden ensimmäinen Sue paljon kannellaan luvannut. Kuva Circlen sedästä oli sinällään hyvä, mutta eipä tullut mieleen, että sen olisi voinut suurentaa koko etukannen kokoiseksi. Ei, pikkuruinen kuva keskelle suurta valkoista kantta ja päälle isolla ”Sue 1”. Oli kuin K-kaupan mainos. Lauantaimakkara ja psychoplasma tarjouksessa viisi markkaa.

Sisällön tuottaminenkin haki vielä uomaansa. Pari iltaa luin rocklehtiä nenä painomusteen täplittämänä ja mietin, miten niiden jutut oli rakennettu. Oli tarkoitus perustaa katu-uskottava rokkilehti.

Pian tajusimme, ettei Auran panimo -fokus taida pelittää. Jos Rovaniemen maakuntakirjastoon tilataan Sue, niin pakkohan meidän on muustakin kirjoittaa kuin Panimosta. Että jospa aletaan tehdä lehteä ihan valtakunnallisella tasolla. Ja siitä se sitten lähti.

Huikeita, ihania vuosia oli, mutta todella kuluttavia. Puhelin soi jatkuvasti ja postissa kolisi rahaa ja tilauskuoria aivan solkenaan. Postinkantajilla oli tapana niputtaa meille tulevat kirjelähetykset kuminauhalla yhteen ja rysöä ne postiluukusta sisään. Mahtoivat ne miettiä, että mikähän se on tämä salaperäinen Sue, joka toimii varissuolaisessa kerrostalo-osoitteessa.

Lehden nimi tulee verbistä ”sue”, haastaa oikeuteen. Parasta kaveriani nauratti uhoni kirjoittaa kaikki salat julki. ”Joka viikko tulee haaste oikeuteen. Parhaana kaksi.” Uskalsi ryökäle vielä ääneen epäillä, että ”kukahan sulle kertoo nämä paljastukset?” Kuulkaa, vihjepuhelin toimi ja välillä käytiin takahuoneissa norkoamassa.

Nykyinen toimittajatiimi tekee aivan upeaa työtä. Pitkä pätkä on historiaa takana, toivottavasti vielä enemmän edessä. Muistakaa edesmenneen Kaaoksen Jakken kauniit sanat Suesta: ”Tämä on aivan täydellinen lehti. Tästä ei puutu kuin televisio-ohjelmat!”
Pidetään tämä.

Viki Heinonen

Entinen päätoimittaja, joka on ennemmin se kuuluisa juoppo kuin anonyymi alkoholisti.

Kommentointi on suljettu.