Korso

Ohjaus: Akseli Tuomivaara

* * *

Vantaan Korso on pikkukaupungin kokoinen lähiö. Siitä on viime vuosina tehty mm. useita biisejä sekä mainio lyhytelokuva Korsoteoria. Nyt on pitkän elokuvan vuoro. Ytimekkäästi Korsoksi nimetty elokuva kertoo parikymppisestä Markuksesta (Mikko Neuvonen), joka unelmoi pääsevänsä New Yorkiin ja sieltä katukoriksen kautta ponnistaen maailmantähdeksi.

Mutta lähiöön syntyneen ja sinne juurtuneen ei ole helppoa repiä itseään täysin toisenlaisiin kuvioihin. Markus on tipahtamassa verkosta, amiskin jäi kesken eikä töistä ole mitään tietoa. Aika kuluu kaverien kanssa kaatuillessa ja Youtuben korisvideoita pyörittäen. Lopulta on pakko käyttää kyseenalaisia keinoja haaveiden toteuttamiseen, kun kukaan ei rohkaise katkaisemaan polkua kohti syrjäytymistä.

Korso on ohjaaja Akseli Tuomivaaran sekä monen muunkin työryhmään kuuluneen ensimmäinen pitkä elokuva. Sellaiseksi Korso on erinomaisen vakaata työtä. Tarina etenee vauhdilla ja edellyttää katsojalta tarkkuutta, muuten oleellista tietoa voi vilahtaa ohi. Näyttelijätyö on kautta linjan hallittua, harva repliikki kuulostaa paperiselta. Kirsikka Saaren ja Jenni Toivoniemen käsikirjoittama tarina ei täysin vältä betonilähiökuvauksen kliseitä, olematta silti mikään täältä mennään elämä -synkistely.

Todellisuudessa Markus ja hänen kumppaninsa eivät toilailuistaan ihan näin helpolla selviäisi. Parasta Korsossa on sen tiiviisti rajattu näkökulma nuorten maailmaan. Elinpiiri pyörii kodin, ostarin ja itsevallatun ”nuorisotilan” ympärillä. Muu yhteiskunta ei pahemmin häiritse.

Korso yllättää myönteisesti. Se on kuin päivitetty versio 1980-luvun nuorisoelokuvista vailla paatosta tai päälle liimattuja opetuksia.

Vesa Kataisto

Kommentointi on suljettu.