Potkikaa diivat lavalta!

Jussi Lahtonen

Sue 12/2013

Konserttijärjestäjä Live Nation on joutunut oikeuteen liittyen Madonnan ja Bruce Springsteenin konsertteihin Helsingin Olympiastadionilla kesällä 2012. Kolmelle yrityksen työntekijälle luettiin torstaina Helsingin käräjäoikeudessa syytteet ympäristönsuojelulain rikkomisesta.” (HS 7.11.2013)

Käräjäoikeus hylkäsi Bruce Springsteenin ja Madonnan konserttien järjestäjien syytteet. Ympäristöviranomaisten mukaan ylipitkistä konserteista aiheutui meluhaittaa. Käräjäoikeus katsoi, että konsertit olivat jatkuneet sovittua pidempään artistien itsenäisellä päätöksellä.” (Yle 21.11.2013)

Maailmanluokankin artistien musiikki muuttuu melusaasteeksi, kun se soi sovitun ajan yli.
Sekä Pomo että Madonna soittivat noin tunnin pidempään kuin ympäristöluvassa oli määrätty, minkä katsottiin aiheuttavan meluhaittaa tiheään asutun alueen asukkaille. Keikkojen piti loppua klo 23, mutta ne jatkuivat keskiyöhön. Syytteissä vedottiin myös samantapaisiin ylityksiin Metallican Sonisphere-keikan yhteydessä sekä Rihannan konsertin yhteydessä vuonna 2011.

Tuntuuko kohtuuttomalta saada syyte moisesta? Ehkä, mutta vain sen takia, että kolmea yksittäistä työntekijää on kohtuutonta erikseen poimia syytettäväksi kun kyse on musiikkialalle pesiytyneestä tapakulttuurista ja nirppanokka-artistien diivailusta.

Springsteen saa synninpäästön, koska soitti yliaikaa sen takia, että hän antautui musiikin vietäväksi ja soitti ekstrakappaleita toisensa perään. Muut artistit sen sijaan eivät vaivautuneet aloittamaan keikkojaan siihen aikaan kun niistä oli sovittu viranomaisten kanssa ja sen mukaan mitä niistä oli tiedotettu yleisölle, joka maksaa artistien palkan lipputuloillaan.

Kyllä tapahtumajärjestäjän pitäisi voida sanoa artisteille, että jos ei kiinnosta mennä lavalle sovittuun aikaan, niin sitten sähköt tullaan vetämään poikki. Näin tehdään muissakin maissa, Suomessa on lepsuiltu tämän suhteen aivan turhaan. Jos ei popdiivaa tai metallimiljönäärejä kiinnosta pitää sanaansa, niin starat voi kenkiä lavalta pois ja nakata syytteen sopimusrikkomuksesta perään.

Toinen, radikaali ja sensaatiomainen ratkaisu tapahtumajärjestäjiltä olisi tietysti se, että keikat sovittaisiin alkavaksi tuntia tai paria aikaisemmin. Tapahtuman loppuun voi hyvin jättää esimerkiksi tunnin varoaikaa siltä varalta, että keikka vähän venyy tai artisti innostuu ekstrabiiseihin.

Joskus vedotaan siihen, että artisti haluaa odottaa illan pimeyden laskeutuvan, mutta Suomessa on yöttömän yön kesä ja etelässäkin kesällä valoisaa aamuyöhön asti. Sopii sitten tulla vetämään ulkoilmakonserttia vaikka marraskuun kaamoksessa, niin eipä ole ainakaan pimeydestä puutetta.

Eikä juhlakansa myöskään hallitse teleportaatiota, jolla siirtyä koteihinsa, jos joukkoliikenne on lakannut pyörimästä ja jos kauempaa tulevien kaukojunat ovat jo ajat sitten menneet. Siinä saa artistikin ihmetellä, kun kolmasosa yleisöstä häipyy kesken kaiken porteista ulos ehtiäkseen junaan kuten esimerkiksi Metallican Sonisphere-keikan aikana kävi.

Kaikkea ei voi saada. Jos keikka järjestetään keskellä kaupunkia, se on toteutettava asetusten ja lupien mukaisesti ja lähiasukkaat huomioiden. Jos soittoajoista ja muusta halutaan joustaa, silloin jättikeikka on järjestettävä jossain muualla kuin asuinalueiden kupeessa.

Live Nationin uusi rokkipuistohanke Hämeenlinnassa kuulostaakin hyvältä ratkaisulta meluhaittojen osalta. Siitä huolimatta arvon artistit saisivat jatkossakin lopettaa keikkansa ajallaan.

Jussi Lahtonen

Soittoajat on mitattava sekuntikellolla!

Kommentointi on suljettu.