7John Lydon ei ole koskaan päästänyt kuulijoitaan helpolla eikä päästä tälläkään kertaa. Palattuaan 20 vuoden levytystauolta PIL esittelee itsensä uudelleen kuulijoille. Avaus- ja nimibiisi on kuin salaa nauhoitettu soundcheck, jossa Lydon huutelee bändijammailun päälle ”We are PIL, this is PIL, P, I, L, public, image, limited” ja kaikkea muuta yhtä tarpeellista.
Tympeä aloitus latistaa odotusarvot, mutta onneksi parempaa on tulossa. Sinkkunakin julkaistu One Drop keinuu mukavasti ska-tahtiin ja esittelee tarttuvan kertosäkeen, kuusiminuuttinen Deeper Water on jälkipunkistelee uhkaavasti ja Terra-Gate on kaikessa ripeydessään tulevien keikkojen kohokohta uusien biisien osastolla.
Lydon ei ole pitkäpinnaisimpia kavereita ja se näkyy myös uutuusalbumilla. Levyn puolivälissä ote alkaa herpaantua, ja loppupuolelle on kerääntynyt käsittämättömiä outouksia. The Room I Am In on tylsää ja kokeellista haahuilua, humoristinen Lollipop Opera on sietämätön etnorytmitetty hölmöily, Reggie Song on tympeää reggae-pilkkaa ja liian pitkässä päätösraidassa Out of the Woodsissa kestää liian kauan päästä pois metsästä.
Soitannollisesti uudelleen kasattu PIL toimii mainiosti. Pettymyksen tuottaneesta uutuuslevystä huolimatta uskon, että paluu tuo mukanaan vähintäänkin hyviä keikkoja ja mahdollisesti joskus myös hyvän levynkin.
Aku-Tuomas Mattila
