All Will Be Quiet

Suuren muutoksen ääni

Sue 5/2012

All Will Be Quietin post-rockissa maalataan isoja kuvia isolla siveltimellä – mutta ei liian abstrakteja kuvia.

Kitaristi Kane Kaspar Heinonen on väsynyt. Hänen yhtyeensä All Will Be Quiet on palannut Turusta myöhään edellisenä yönä. Takana on akustinen esiintyminen Bar Kukassa. Heinonen kertoo, että tunnelma oli samankaltainen vaan ei aivan samanlainen kuin normaalilla All Will Be Quiet -keikalla.

- Tavallisesti meidän livesoundi perustuu äänenpaineeseen, massaan ja isouteen. Akustinen setti on intiimimpi ja toimii enemmän laulun ja tulkintojen kuin kokonaissoundin varassa. Akustista keikkaa varten me sovitettiin biiseistä kevyemmät versiot ja otettiin mukaan taustalaulajatar.

Normaalissa tilassaan All Will Be Quiet on sähköinen bändi, jonka suurella siveltimellä ja syvillä väreillä pensselöidyssä post-rockissa on niin popmaisia melodioita kuin ambient-leijuntaakin. Keskimääräisestä post-rock-yhtyeestä tämä helsinkiläistynyt lahtelaisyhtye erottuu siinä, kuinka paljon tarttumapintaa se pyrkii musiikkiinsa jättämään. Vahvat kertosäkeet ja kertovat lyriikat ovat olennainen osa yhtyeen ilmaisua.

Kitaran lisäksi sampleria käsittelevä Kane Kaspar Heinonen, kitaristi-laulaja-sellisti Aleksi Kaufmann, basisti Tatu Halonen, kosketinsoittaja Iiro Säynäjärvi ja rumpali Joel Tobias Sädekoski alkoivat soittaa yhdessä jo kouluaikoina. Aivan alkuvaiheessa he muodostivat Lahden Steiner-koulun bändin, mutta siinä vaiheessa kvintetillä ei vielä ollut tietoakaan tyylisuunnasta tai omasta materiaalista.

Oma linja alkoi hahmottua, kun bändi kiinnostui post-rockin maailmoista ja alkoi kehittää soundiaan sen suuntaan. Samalla alkoi syntyä omia biisejä, joiden tunnelmaa on sittemmin verrattu tanskalaisen Mew’hin ja islantilaiseen Sigur Rósiin.

Heinonen myöntää tuntevansa Sigur Rósin tuotantoa mutta ei halua verrata All Will Be Quietia muihin.

- Voi sanoa, että tietyt bändit ovat olleet meille tärkeitä vaikuttajia. Emme kuitenkaan ole jääneet toistamaan niiden ideoita vaan menneet eteenpäin ja etsineet oman soundimme, Heinonen korostaa.

PITKÄ PROJEKTI

Keväällä 2010 All Will Be Quiet katsoi olevansa kypsä julkaisemaan ensimmäisen levynsä, bändin nimeä kantaneen kuuden biisin ep:n. Pian sen jälkeen se alkoi valmistella täyspitkän levyn tekemistä. Heinonen naurahtaa, että siitä tulikin sitten vähän pitempi projekti.

- Me alettiin tekemään albumia syksyllä 2010. Se oli do it yourself -puuhaa. Levyä tehtiin muun muassa treeniksellä ja makuuhuoneessani.

Toukokuussa 2011 All Will Be Quiet julkaisi kolme valmista biisiä The First Day -ep:llä nähdäkseen, nappaavatko levy-yhtiöt kiinni syöttiin.

- Kun levynjulkaisijat eivät heti tulleet ilmoittautumaan, me ehdittiin tehdä monta uutta biisiä. Uudet tuntuivat paremmilta kuin vanhat, joten niitä piti laittaa levylle vanhojen tilalle.

Keväällä 2011 All Will Be Quiet osallistui Helsingin Flow Festivalin yhdessä olutmerkki Heinekenin kanssa järjestämään kilpailuun, jonka voittaja pääsi soittamaan Flow’hun. Yhtye sijoittui kymmenen kärkeen kilpailussa, jonka voittajajärjestys määräytyi internet-tykkäysten määrän perusteella.

Vaikka kisa ei poikinut All Will Be Quietille kaljalastia kummempaa palkintoa, sai bändi osakseen näkyvyyttä ja sitä kautta kaipaamansa kontaktin: tamperelainen Lionheart Agency ilmoitti haluavansa alkaa myydä bändille keikkoja.

Levytyssopimus sen sijaan antoi vielä odottaa itseään, mikä pidensi yhtyeen albumintekohanketta entisestään. Julkaisu oli kuitenkin vain ajan kysymys: kun Lionheart vähän myöhemmin kuluttua laajensi toimintaansa levy-yhtiöksi, se halusi julkaista myös All Will Be Quietin levyn.

TEEMANA MUUTOS

All Will Be Quietin ensimmäinen albumi On the First Day on eräänlainen teemalevy, jonka pohjalla kytee kantava ajatus vanhan päättymisestä ja uuden alkamisesta. Heinosen mukaan On the First Day käsittelee isoja asioita ja perustavaa laatua olevia muutoksia.

- En tiedä, onko ”konseptialbumi” ihan täsmällinen kuvaus levylle, mutta sinne päin joka tapauksessa. Biisit kertovat pitkälti samaa tarinaa mutta eri tavoilla. Keskeisiä kappaleita yhdistäviä teemoja ovat totuuden, toivon ja merkityksekkään elämän etsiminen sekä suuret mullistukset yhteiskunnassa ja yksilön elämässä.

- Suurimmassa osassa biiseistä on taustalla myös jonkinlainen apokalyptissävytteinen tapahtuma, jonka johdosta vanha maailma hylätään ja uusi otetaan lämpimästi vastaan.

- Levyn nimi viittaa päivään, jona tapahtuu jotain, joka muuttaa yhteiskunnan suunnan. Levyllä on henkilöhahmoja, joiden tarinat nivoutuvat muutokseen. Ne kokevat eräänlaisen heräämisen.

Jos All Will Be Quietilta kysytään, huhut albumiformaatin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Levy kun ei ole myyntiartikkeli vaan taideteos.

- Olen kuunnellut paljon vanhaa progea ja muuta musiikkia, jossa rakennetaan pitkiä kaaria, Heinonen sanoo. – On the First Day on suunniteltu kuunneltavaksi kerralla kokonaan. Lähtökohta oli tehdä hyvä albumikokonaisuus, ei vain kasaa biisejä. Vaikka levy julkaistaankin vain cd:nä ainakin näin aluksi, se rakennettiin niin, että siinä on kaksi puolta kuten vinyylissä.

Kaksi puolta on levyn tehneessä yhtyeessäkin. On the First Dayltä pyritään lohkaisemaan singleiksi kappaleet, jotka esittelevät bändin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Ensimmäinen single, nettiinkin kuultavaksi ladattu Wide Eyes And Space Flights edustaa All Will Be Quietin musiikin tarttuvaa ja tanssittavaa laitaa. Seuraava single tulee esittelemään bändin post-rockimpaa puolta.

Kotimaisessa post-rockissa on tapahtunut viime aikoina enemmän kuin aikoihin. Alan bändeistä kiinnostuneen Lionheart Records & Agencyn suojissa on kasvamassa pieni skene nuorista bändeistä, jotka liittävät rockiinsa shoegazen, ambientin ja muun audiaalisen meditaation elementtejä kukin omalla tavallaan.

Heinosen mielestä suomalainen post-rock voi hyvin.

- Sen huomasi esimerkiksi Pauke!-festivaalilla Turussa. Turkulainen Cassie ja tamperelainen Revival Hymns ovat samanhenkisiä bändejä kuin me, vaikka me kaikki tehdään omaa juttuamme omilla tavoillamme.

Ari Väntänen

ON THE FIRST DAY BIISI BIISILTÄ

The First Day pt. 1
– Päähenkilö havahtuu pohtimaan mielestään merkityksetöntä elämäänsä ja paikkaansa yhteiskunnassa. Lopulta hän löytää itsensä keskeltä historian suunnan kääntäviä tapahtumia. Kappaleessa halutaan uskoa, että yhdenkin ihmisen ajatuksilla ja teoilla voi olla suuri merkitys.

Writing History
– Ollaan 1940-luvulla aavikolla seuraamassa ydinkoetta. Eräs katsojista miettii kyseisen päivän vaikutusta tuleviin sukupolviin. Mutta tulevaisuudessa käykin niin, ettei kukaan enää edes muista sotia joskus olleen.

Dark Dreams
– Biisin kertoja kärsii vakavista mielenterveysongelmista ja koettaa löytää valoa tunnelin päästä. Samaan aikaan myös ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.

Until The End Of Time
– Historialla on tapana toistaa itseään, ja niin käy tässäkin laulussa. Ajan myötä suuria aatteita syntyy ja kuolee, totuudet muuttuvat valheiksi ja valheet todeksi. Ja etsintä jatkuu…

Wide Eyes And Space Flights
– Tarinan keskiössä oleva tutkija on mukana löytämässä jonkinlaisia historiaan hukkuneita elämäntotuuksia, jotka käynnistää suuriin yhteiskunnallisiin mullistuksiin johtavan tapahtumaketjun.

The First Day pt. 2
– Nimibiisin toinen osa. Instrumentaalikappale, joka päättää levyn ensimmäisestä puoliskosta muodostuvan kokonaisuuden.

Toast to Life
– Tässä mennään taas levyn ykkösbiisin maisemissa. Jotain suurta on tapahtumassa, ja mitä ikinä se tuleekaan olemaan, se täytyy nähdä ja kokea. Sama pätee myös koko elämään ylipäätään.

Sinking Ship
– Länsimaista kulutusyhteiskuntaa aika avoimesti kritisoiva biisi. Ei tämä meno voi tällaisena jatkua kovin pitkään.

Washed Away
– Kappale kertoo erään korkeakulttuurin romahduksesta ja siitä miten helposti se olisi ollut estettävissä, ainakin meidän näkökulmastamme. Mutta kuinka vaikeaa onkaan havaita samat uhkaavat merkit omasta ajastaan…

A Promise
– Biisissä ei varsinaisesti ole tarinaa, ainoastaan yhden ihmisen lausuma lupaus, joka kasvaa suureksi kuoroksi. Tämä lupaus voisi olla hyvä kaikkien tehdä.

Kommentointi on suljettu.