MAD JUANA

Soundtrack ilman näytelmää

Mad juana

Sami Yaffan Mad Juana on palannut tummaan ja räväkkään New Yorkiin. Se kuuluu yhtyeen Kumpania-levyllä.

Michael Monroe, Demolition 23, Hanoi Rocks, New York Dolls, Johnny Thunders, Joan Jett, Murphy’s Law, Jesse Malin – siinä muutamia Sami Yaffan nykyisiä ja entisiä bändejä ja soittokavereita. Tuossa messevässä meriittilistassa Mad Juana on vasta alaviite, vaikka se ansaitsisi paljon enemmän huomiota.

Mad Juanan musiikki viittaa joka ilmansuuntaan mutta ei ole crossoveria sanan tyylitajuttomassa postmodernissa tilkkutäkkimerkityksessä. Toisin sanoen Mad Juana ei nivo yhteen toisiinsa sopimattomia elementtejä vaan menee sinne, missä musiikilliset raja-aidat eivät ole vielä alkaneet. Kun se ottaa vaikutteita, se etsii erilaisten elementtien, esimerkiksi rockin ja mustalaismusiikin, yhteisen nimittäjän.

Mad Juanan neljäs albumi Kumpania ilmestyi ensin digijulkaisuna. Vaikka aineeton formaatti on ajanmukainen, Sami Yaffa toivoo, että Kumpania materialisoituu myös fyysiseksi levyksi.

- Tää on tätä aikaa, levykaupat vähenee. Täällä New Yorkissa Tower Records ja Virgin Megastore ja muut isot kaupat on hävinneet, ja cd-levyjä myydään enää joissain pikkukaupoissa. Sama juttu ympäri ämpäri maailmaa, mikä on tosi sääli. Uskon kuitenkin, että ennen kesää me pannaan Kumpania ulos cd:llä ja vinyylillä, Sami sanoo.

Kumpania on soundtrack ilman näytelmää. Mad Juanan uuden albumin syntysanat lausuttiin pari vuotta sitten, kun Mad Juanan johtohahmoja Yaffaa ja Karmen Guyta pyydettiin säveltämään musiikki Broadway-musikaaliin.

- Se oli tosi mielenkiintoinen idea, Sami sanoo. – Me ei oltu koskaan ennen kirjoitettu musaa ja sanoituksia valmiin stoorin ympärille. Me alettiin tehdä kappaleita käsikirjoitukseen ja äänitettiin ne Mad Juanan ja muutamien vierailijoiden kanssa.

Mad Juana valmisteli näytelmän musiikkia puolen vuoden ajan. Aina siihen asti, kunnes kävi niin kuin Broadwaylla usein käy: projektin rahat loppuivat ennen kuin suunnitteluasteelta edettiin varsinaiseen tuotantovaiheeseen saakka. Jäljelle jäi musiikki.

- Meillä oli hyvää, valmista musaa, jota ei kukaan enää tarvinnut. Mietittiin, että on tosi sääli, jos näin hyvä levytys nostetaan hyllylle ja jätetään unholaan. Onneksi musikaalin tuottajilla ei ollut mitään sitä vastaan, että Mad Juana julkaisee musan omana levynään.

Kumpania palauttaa Mad Juanan saundin lännestä itään. Kun yhtye teki edellisen albuminsa Bruja on the Cornerin, se piti väliaikaista päämajaa San Diegossa, ja länsirannikon letkeys ja etelärajan läheisyys suodattuivat levylle. Kumpanian äänitysten aikaan Mad Juana oli palannut synnyinkaupunkiinsa New Yorkiin, ja levyltä aistii itärannikon viileyden ja etnisen kirjon. Yaffa pohtii, että vaikutelman synnyttävät soittajat erilaisine taustoineen ja vaikutteineen.

- Bruja on the Cornerilla oli trumpetistina Nico Camargo, joka on mariachi-soittaja. Se toi Meksikoa messiin. Kumpanialla soittaa trumpettia newyorkilainen Frank London klezmerbändi The Klezmaticsista. Flamenco-kitaraa taas soittaa Marco Aguilar, mustalaiskitaristi Sevillasta.

- Kumpania on tummempi ja räväkämpi levy kuin Bruja on the Corner. Kumpanialla on tosi heviä ja nopeeta punkkitempomusaa, jossa raikaa isot, balkanilaiset torvisektiot. Toisaalta sillä on myös flamencomaisempaa musiikkia.

Mad Juanan uutta ja vanhaa saundia saattoi äskettäin vertailla myös keikoilla, sillä bändi teki neljän konsertin Suomen-kiertueen. Keikkapaikkojen koko vaihteli aika tavalla, Helsingin Tavastiasta Porin Monttuun. Se sopi Mad Juanalle.

- Me ollaan soitettu Maailma kylässä -festivaalin päälavalla, New Yorkin taidegallerioissa ja Gogol Bordellon kanssa rokkiklubeilla. Tää pumppu toimii ihan missä tahansa. Mad Juana voi alkaa mellakoimaan vaikka olohuoneessa tai konserttihallissa, ja bailut syntyy aina.

Teksti: Ari Väntänen
Kuva: Backstage Alliance

Kommentointi on suljettu.