Juliet Jones

26.11.2005 Ravintola Svengi, Järvenpää

Juliet Jones on palannut keikoille puolen vuoden tauon jälkeen. Järvenpään Svengissä kuultiin enimmäkseen vanhempaa materiaalia, mutta myös uusia biisejä, jotka osoittivat, ettei Eero Hyypän kynä ole päässyt tylsymään.

Juliet Jones on Juliet Jonesin Sydämestä (jäljempänä JJS) tutun Eero Hyypän nykyinen yhtye, ja suuri osa JJS:n tunnetuimmista biiseistä on Eeron tekemiä. Hyyppä lähti JJS:stä vuonna -96 ilmestyneen Hai-levyn jälkeen musiikillisten erimielisyyksien vuoksi ja ryhtyi soolouralle. JJS jatkoi vielä jonkin aikaa ilman häntä ja julkaisi yhden sinkun, jonka jälkeen bändi lopetti.

Vuonna -98 ilmestyi Eero Jones & Kahvi -orkesterin Vuosi-levy. Bändi keikkaili jonkin aikaa ja lopetti sitten. JJS:n lopetettua toimintansa Eero otti uuden bändinsä nimeksi Juliet Jones. Juliet Jonesissa soittavat eri henkilöt kuin Kahvi-orkesterissa: rummuissa on Jukka Ranta, bassossa Amos Siekkinen, kitarassa Jukka Lehtinen ja laulussa Tuulikki Grönholm. Bändi julkaisi vuonna 2002 Ihme-levyn, joka jäi valitettavan vähälle huomiolle. Levyltä ei julkaistu yhtään sinkkua, ja radiosoitto on siksi jäänyt vähiin. Ihme on kuitenkin hyvä suomalainen rock-levy, josta löytyy tarttuvia biisejä.

Juliet Jones esiintyy välillä akustisesti, välillä sähköisesti. Järvenpäässä oli vuorossa sähköinen keikka. Keikka alkoi osuvasti Juliet Jones -kappaleella, joka sopii jo pelkästään nimensä puolesta hyvin aloitusbiisiksi. Toisena kuultiin aggressiivinen Aivan sama, joka piti aloittaa kerran uudestaan alusta, koska yleisö sotki Eeron laulun. Sen jälkeen yleisö sai annoksen maantieteellistä sivistystä biisissä Rantsila. Se on vielä julkaisematon kappale, jossa seikkaillaan Rantsilassa, Ruukissa ja Limingassa. Sen jälkeen kuultiin Jänis, joka on erittäin tarttuva ja hassusti sanoitettu biisi. Siinä otetaan vitamiinipilleri ja muututaan sen jälkeen jänikseksi, ja vieläpä rumaksi sellaiseksi. Hui, toivottavasti ei satu omalle kohdalle.

Keikalla kuultiin etupäässä Ihme-levyn biisejä ja 80-luvun JJS-kamaa. Bändi soitti myös kolme ennenjulkaisematonta kappaletta. Eero ja Tuulikki vuorottelivat laulamisessa siten, että Eero lauloi etupäässä ne biisit, jotka laulaa levylläkin. Tuulikin ääni sopii hyvin bändin musiikkiin, ja erityisen hyvin hän pääsi oikeuksiinsa Ihme-levyltä löytyvässä Virhe-kappaleessa.

Juliet Jones osaa kommunikoida yleisön kanssa, ja väki lämpenikin pienen alkukankeuden jälkeen. Biisien Aina kun olen auki ja Rakkaus aikana moni pari tanssi valssia lavan edessä. Kovin tungos lavan edessä oli tietenkin kaikkien tuntemien kappaleiden Helppo elämä ja Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? aikana. Keikan päätti Kantri, jossa muusikoita kehotetaan tekemään sellainen biisi, jossa nainen jätetään, ja jossa mies ei joudu kärsimään. Tasa-arvoa tämäkin. Kantri on julkaistu jo vuonna -87. Muusikot, missä se biisi viipyy?

Juliet Jonesin keikasta jäi hyvä fiilis. Yleisö viihtyi ja osoitti suosiotaan, ja bändi soitti yhteen hyvin ja virheettömästi – ainoastaan laulajille sattui pari yleisöä huvittanutta kömmähdystä. Keikalla soitetut kolme ennen julkaisematon kappaletta osoittavat, että Eero Hyypän biisintekotaidot ovat vieläkin tallella. Toivottavasti pian saadaan julkaistua vaikkapa uusi single, sillä tämä bändi ansaitsee radiosoittoa.

Tero Repo

Setti:
Juliet Jones
Aivan sama
Rantsila
Jänis
Laulu simpukankuorista ja Peter Paneista
Kauppakeskus
Kreeta
Politiikkaa
Virhe
Neljä miestä
Uskonto, laskento, lukeminen, laulu
Aina kun ole auki
Rakkaus
Tule lähemmäksi
Albania
Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?
Rakkauslaulu

Encore:
Helppo elämä
Kantri

Kommentointi on suljettu.