Ismo Alanko Säätiö – Hallanvaara-kiertue

Konserttitalo, Turku, 14.09.2002

Konserttitalon lavan oikealla puolella lepäsivät Säätiön soittimet: kitarat, rummut, piano ja basso. Konserttitalon lavan vasemmalla puolella lepäsivät Säätiön soittimet: viulut, sellot, torvet ja syntsa. Keskellä Ismo Alangon mikrofoni.

Salin pimentyessä introna toimi Töiden jälkeen -kappale Hallanvaara-albumilta. Täysin klassisille soittimille sävelletty instrumentaali kertoi tuhatpäiselle kuulijakunnalle heti alkuunsa, että jotain uskomattoman kaunista on odotettavissa.

Intron jälkeen kuultiin viisi biisiä Hallanvaara-levyltä, joista jokainen vietteli istuvan yleisön laidasta laitaan Alangon voimakkaan olemuksen ja upeasti soivien jousien myötä. Risteys-kappaleen aikana huomasi, että kaikki oli suunniteltu alusta loppuun. Lavastuksena toimivat musiikin tahtiin tanssivat valot ja varjot.

Pieni itsemurha päätti ensimmäisen Hallanvaara-aallon ja sen jälkeen kuultiin mm. Sisäinen solarium ja Piste. Konsertin ensimmäinen puoliaika päättyi 11 kappaleen jälkeen kauniiseen viulusovitukseen Rakkaudesta-kappaleesta.

Toinen puoliaika alkoi rauhallisesti Hallanvaara-kappaleella, jonka aikana Alanko istui tuolillaan ja käytti selvästikin koko keskittymiskykynsä laulamiseen. Hallanvaaraa seurasi Kullankaivaja, jonka jälkeen uusi albumi jäi taka-alalle. Julkinen eläin sai istuvan yleisön jo jaloilleen ja osa ihmisistä siirtyikin lavan etuosaan tanssimaan.

Elämä on hauras
päättyi kauniiseen hiljaisuuteen ja Alanko lauloi Hetki hautausmaalla. Taiteilijan ääni sukelsi suoraan korvakäytävään ja sai varmasti jokaisen kuulijan vaikenemaan kuin ruumissaatossa. Seuraavaksi Alanko istui lavan reunalle antaen taiteilijanolemuksensa kosketella yleisöä, kun Suomi putos puusta soi kauniimpana kuin koskaan aikaisemmin.

Toinen puoliaika käsitti yhteensä 11 kappaletta, joista viimeisimpinä kuultiin Aina nälkä, Säkenöivä voima ja Ekstaasiin, jonka päätteeksi Alanko kumarsi syvään ja lava tyhjeni.

Lava oli selkeästi jaettu kahteen osaan. Vasemmalla häärivät viulut sekä Ville Kangas. Siellä keskityttiin lähinnä vain soittamiseen. Säätiön hallitsema oikea puoli sen sijaan riehui Alangon johdolla samaan tyyliin kuin se Pulu-levystä lähtien on riehunut. Kimmo Pohjosen poissaolo ei suinkaan ole vähentänyt Säätiön energiaa lavalla. Jape Karjalainen, Safka Pekkonen ja Samuli Laiho eläytyivät täysillä soittimiinsa ja ilveilivät siinä missä Alankokin.

He kaikki tulivat vielä takaisin. Encore käsitti neljä biisiä nostaen kappalemäärän lähemmäksi kolmeakymmentä. Encoren ensimmäinen biisi oli uusi tuttavuus. Selkeästä jousipohjasta päätelleen biisi on yksi niistä monista kappaleista, joita Hallanvaara-albumilta jäi yli. Sitä seurasi Harsoinen teräs ja hieman yllättäenkin Taiteilijaelämää, joka jälleen kerran kuulosti hyvinkin uskottavalta 41-vuotiaan taiteilijan suusta. Konsertti päättyi 26 kappaleen jälkeen Sisäisen solariumin biisiin Elämä on sitä miltä tuntuu.

Mitä voi enää sanoa. Ismo Alanko on jo 20 vuoden ajan ollut yksi Suomen merkittävimpiä artisteja ja se näkyy kaikessa mitä mies tekee liittyen musiikkiin. Hallanvaara-kiertueen ensimmäinen konsertti oli uskomattoman kaunista kuultavaa ja nähtävää. Konserttikiertue päättyi 19.9 Helsingin kulttuuritalolle, mutta syksyn ja talven aikana Ismo Alanko Säätiö keikkailee rock-kokoonpanolla klubeilla ympäri Suomea.

Jani Sipilä

Kommentointi on suljettu.